NIILON JA NERON PÄIVÄKIRJA Päivitellään kun keretään, ja jos on jotain asiaa :) KESÄKUU 2006

Torstai 28.6.

Niilo ja Nero viettivät tapahtumarikkaan juhannuksen Isnäsin malamuuttifarmilla. Niilo käyttäytyi niin hyvin kuin Niilo nyt ylipäätään käyttäytyy, hollantilaisvahvistus Ner van Derin vastatessa tällä kertaa shown järjestämisestä. Koska Nero on viisas bordercollie, hän on ymmärtänyt (joskin väärin), että maalla malamuuttien seassa saa käyttäytyä ihan miten vaan. Syy tähän väärinymmärrykseen on se, että malamuutit maalla käyttäytyvät malamuuttimaiseen tapaan ihan miten vaan. Niinpä Nerokin on oppinut muun muassa sen, ettei ulkotarhassa tarvitse olla, vaan sieltä voi tulla pois heti kun keksii ulospääsyreitin. Vaikka malamuuttitarhojen ovissa on malamuuttivahvisteet, tuulikaapit sun muut hilavitkuttimet, hajoitti Nero tyttöystävänsä Maisan avustuksella näppärästi siis yhden tarhan oven lenkkeillen itsenäisesti pitkin pihoja ennen vahingon huomaamista. Tällä reissulla rakastavaiset karkasivat myös naapuriin, jossa ilmiselvästi oli huomattavasti hauskempaa kuin omassa pihapiirissä. Nero ja Maisa rauhallisella metsälenkillä. Koska malamuutit myös ulvovat lajityypillisesti kuorossa päivin ja öin, on Nero tietenkin sitä mieltä, että hänenkin kuuluu ulvoa (vaikkei hän taitoa kovin hyvin hallitsekaan). Tätä lievästi epävireistä mölinää on sitten mukava harrastaa naapureiden iloksi Helsingin kerrostaloasunnossa... Lisäksi Nero on jo äärimmäisen rakastunut tyttöystäväänsä Maisaan. Kun Maisa lenkkeili Isnäsissä talon pihalla yksin ilman Neroa, saapui Nero ritarillisesti pelastamaan hädässä ollutta prinsessaansa hypäten yli metrin korkeudella olleesta ikkunasta läpi. Ikkunaa peitti kaikkien onneksi kärpäsverkko, joten onneksi vältyimme suuremmilta tuhoilta... Muut Neron kesähuvit ovat onneksi hiukan vaarattomampia. Herra saalistaa sujuvasti kärpäsiä ja muita ötököitä, mutta suurin riemu syntyy vesipelastusharjoituksista, joissa Nerppa siis pelastaa kaikki hädässä olevat kepit merestä rannalle. Valitettavasti herra haluaa, että juuri pelastetut kepit heitetään samantien takaisin merihätään, joten tässäkin lienee vielä petrattavaa.. Nipan ja Nerpan mamma karkaa kohtapuolin pariksi viikoksi kesälaitumille verkkopiuhojen tuolle puolelle, joten päivitystahdista ei ole kesäaikaan takeita :) Muutamissa näyttelyissä kyllä käymme, joten niistä todennäköisesti sitten raportoimme. Hauskaa ja rentouttavaa kesää siis kaikille!

Torstai 22.6.

Voittaja-Niilo saapui eilen Ruotsin-matkaltaan kotiin hikisissä tunnelmissa. Lämpöä on ollut mittareissa päivästä toiseen yli 25 astetta, joten autoilu vekottimessa jossa ei ole ilmastointia on yhtä tuskaa. Niilon saapuessa kotiin poikien välinen rakkaus roihahti taas mamman iloksi ilmiliekkeihin, ja Nero alkoi tapansa mukaan nuolla Nipan mahanalustasta löytyviä killuttimia, johon Nipa vastaa aina tyytyväisellä örinällä. Rakkaus ei kuitenkaan ole ikuista, sen tietää Nerokin, joka seuraavassa hetkessä yrittää istua isoveljensä päälle. Nipan mamma keskittyi loppuillan ihailemaan Ruotsista saatuja ruusukkeita, joskin se seikka että saimme reissulta POKAALIEN sijaan vain PANNUNALUSEN kaihersi hiukan mieltä. Onneksi Niilon kasvattaja Jaana on luvannut kaivaa ulkovajastaan (jossa hän säilyttää pienempiä pokaaleja, isot ovat sisällä) meille jonkun lohdutuspokaalin, jotta voimme aloittaa kesän vieton rauhassa. Kesäämme ei kuulu kovasti treenejä, lukuunottamatta ajoittaisia sätkyjä jolloin viilaan Nerpan kanssa alokasluokan tokoliikkeitä kuntoon. Nipan kanssa tuskin jaksan treenata mitään, sillä hän on taas agilitytreeneissä näyttänyt mistä bichonit ovat kotoisin. Viime viikolla raahasin herran kolme kertaa korvasta esteen eteen ja karjuin että hyppy perkele, ja silti hän viipotti hurjaa tahtia kohti ojaa, jossa oli erittäin mielenkiintoinen haju joka oli pakko merkata just nyt. Aina välillä hän tosin juoksi putken läpi muistuttaakseen että "tajuuks mamma, et mä en mee kun putkeen, ja sinnekkin vain silloin jos mua sattuu huvittamaan". Treenien vetäjäkin kommentoi, että tässä näemme kun koira näyttää ohjaajalle keskisormea, ja sanoi Niilon olevan kova koira, mikä ei kyllä ollut mikään yllätys. Niilo lomailee kesällä naistensa luona ja Nero niinikään tyttöystävänsä Maisan seurassa. Nero saa tyttöseuraa jo juhannuksena, kun Isnäsin malamuuttiranchille majoittautuvat hänen ja Niilon lisäksi myös Maisa ja Tero. Koirien omistajat lähtevät harjoittelemaan seuraamisliikkeitä ilman koiraa Loviisan saaristoon..;-)