Samaan aikaan kun koitamme selviytyä Niilon valioitumisen
aiheuttamasta huumasta, ovat Neron tokotreenit taas
käynnistyneet. Tällä hetkellä harjoittelemme
treenien lisäksi noin 2-3 kertaa viikossa ja olenpa
innostunut pitämään treenipäiväkirjaakin
pojan etenemisestä.
Kun koiraa treenaa, tulee eteen väistämättä ongemia: meidän
probleemamme on tällä hetkellä haahuilu,
jota Nero harrastaa etenkin seuraamisliikkeessä.
Olemmekin ottaneet nyt tiukkaa takapakkia, ja seuraamme
vain noin metrin pari kerrallaan, jotta kontakti säilyy.
Samoin pyrin korostamaan liikkeen aloituksia ja lopetuksia.
Ja tarpeen tullen ärähdän kun herra häipyy
omiin maailmoihinsa ;-)
Nerokin tietää Niilon tapaan että nakki on loistava palkka.
Paikallaan makuut sen sijaan sujuvat todella loistavasti,
joskin tässä ongelmana on se että minä varmistan
että maassa todella pysytään: Niilon kanssa
kun tässä liikkeessä piti aina olla nopealla
nakinsyöttöetäisyydellä. Olen opettanut
Nerolle, että palkaksi paikallamakuusta saa rasian
joka on täynnä herkkuja, ja hyvin on konsti toiminut.
Toinen pulma koskee luoksetuloja, joissa riittää vauhtia
ja iloa, mutta eteen tullaan vinosti istumaan kaikista
ohjailuista huolimatta. Tässäkin on siis takapakin
paikka: otamme nyt vain lyhyitä muutaman metrin luoksetuloja,
jotta saamme paikan kohdalleen.
Nero seuraa aina toinen korva ylhäällä ja toinen alhaalla
ja hauskuttaa tällä
muun muassa kerhomme koulutusohjaajia....;)
Olen opettanut Nerolle kaikki uudet asiat naksuttimella,
ja jättänyt sen tavallisesti pois kun menemme
koulutuskentälle. Naksulla opetetut asiat tuntuvat
painuvan herran mieleen paremmin kuin ne jotka on opetettu
ilman sitä. Esimerkiksi seuraamisesta maahanmeno on
todella nopea ja puhdas juuri naksun ansiosta.
Muutoin olen innostunut myös muiden kuin Neron kouluttamisesta
siinä määrin, että pentukoulutusten
lisäksi pidän Keravalla syyskuussa myös
näyttelykurssin. Ja yritän tässä samalla
aktiivisesti kouluttaa myös muita kanssani asuvia
miehiä, tosin vaihtelevalla menestyksellä....;-)
|
