Toko-treenausta

Tiistai 6.9.2011 klo 10:39 - Mirja

Jos taloudessa asustaa 2 bortsua, joiden hoviviihdyttäjä kaatuu flunssan kourissa sängyn pohjalle päivien ajaksi, pääsee sairastaja helpommalla, kun keksii jotain nopeita ja näppäriä aktivointikeinoja, joilla hyperaktiiviset elikot saadaan uskomaan että ovat tehneet ihan oikeita töitä.

Ensimmäinen aktivointikeino kun oloni oli pahimmillaan oli heitellä Frolicin paloja ympäri kämppää, joita koko konkkaronkka Niilo mukaanlukien sitten nuuskuttelivat. Toistoja pari kolme kertaa (levittelyn aikana koirat olivat lapsiportin takana odottamassa että pääsevät tositoimiin) ja taas sai nukkua rauhassa pari tuntia.

Nyt viime päivinä kun olen jaksanut olla tolpillani muutamia tunteja sainkin sitten päähänpiston, että nytpä ilmottaudun tokokisoihin. Tuli sitten ilmottauduttua avo-luokan möllitokoon (Nerohan ei siis ole saanut alosta edes hyväksyttyä tulosta), joten ei muuta kun miettimään mitä ne avo-liikkeet mahtoivatkaan olla.  Alo-luokasta muistan sen verran, että ihan hirveetä oli aikoinaan niissä muutamissa kisoissa joihin Neron kanssa lähdin - koira huusi kurkku suorana luoksepäästävyydessä ja seurasi kolme metriä perässä.

Ihme kyllä tuolla suorituksella saimme silloin joskus BH-kokeen läpi vaikka vietikkyydestä ei ole koskaan ollut mitään tietoakaan. En tiedä miksi Nero paineistuu tokosta, mutta niin se tosiaan tekee, edelleen. No, sairaana keksii kaikenlaista, kuten että voisimme koittaa "näin monen vuoden jälkeen" miten se alo nyt sujuisi ja laittelinkin muutamat päivämäärät kalenteriin muistiin josko ilmoittautuisin sitten oikein virallisiin kisoihin.

Toki tuo toko-innostus on osin Iineksen ansiota, jolta ei sitä viettiä puutu ja ainakaan vielä se ei ole osoittanut minkäänlaisia paineistumisen merkkejä kyseisestä lajista, päinvastoin.

Joten tässä sairastaessa sitten kun syyllistävä tuijotus oli taas huipussaan, ryhdyin tekemään sisällä tokoliikkeitä. Iinekselle olen niitä treenaillut toki jo aiemmin ja Nerolle jotain mielenvirkistystä siinä samalla. Iinekselle olen koittanut treenata ihan systemaattisesti erilaisia asioista jo aiemminkin, nyt olemme vaiheessa jossa hän suurinpiirtein tulee jo itsenäisesti ilman apuja sivulle, ja eteentulo on todella vahvaa käsiapujen kanssa. Tänään tuli taas kuitenkin muistutus siitä, että bortsu oppii nopeasti (liian nopeasti!) seuraamaan kroppa-apuja, ja aloin nyt liikuttelemaan eteen istumisessa käsiä sivuille pois keskiasennosta, josta Iinestä palkkaan. Samalla hyvät kehut ja hyvin tuntui tajuavan. Toinen asia joka pitää oppia on se että antaa käskyt ensin ja kroppa-avut vasta sen jälkeen. Vaikeaa, niin vaikeaa tällaiselle agilitaajalle.

No, Neron kanssa sitten tein seuraamista, siitä seisomista ja maahanmenoa, kapulan pitoa, vähän hyppyä jota ei tajunnut ollenkaan (siis että siellä hypyn takana pitäisi istua/seistä) ja stoppausta luoksetulosta. Koitin olla innokas, ja Iineksen mielestä olinkin, koska neiti karjui portin takana koko Neron treenihetken ajan. Neroa tämä ilmiselvästi kiihdyttää ja se tekee hyvin asioita kun huomaa että toinenkin haluaisi tehdä samaa kuin hän. Muutenhan se muistuttaa tokossa lähinnä perässä vedettävää lahnaa...

Toinen mistä olen kumma kyllä saanut Neron innostumaan on koiratanssi, joten teen aina toko-hommien väliin jotain "temppuja", jotta saisin virettä taas parannettua. Usein tämä onnistuukin. Neron kanssa tuo tokoilu on kyllä melkoinen muna-kana-ongelma - heti kun itse hiukankin alan ajatella että "nyt se taas hiipii ja paineistuu" Nero tosiaan alkaa hiipiä ja paineistua ja sama toimii tietysti toisinpäin. Myös kaikki uuden oppiminen on hankalaa, jos Nero ei heti tajua mistä on kyse siitä tulee epävarma ja se lakkaa nopeasti yrittämästä. Jos sitä taas auttaa "liikaa" se oppii nopeasti, että aina autetaan eikä itse tartte yrittää. 

Tokoilu on mielestäni kohtuu tylsää etenkin Neron kanssa koska meillä on todella paljon ongelmia. Iineksen kanssa olen siitä taas innostunut, ja jotenkin ajattelin että sillä innolla saisin nyt Nerollekin sitä puhtia siihen hommaan lisää, mutta en tiedä, täytyypä nyt taas katsoa kun seuraava terve päivä koittaa että mitä mieltä tästä nyt oikeasti olen, tuleeko sinne toko-hommiin koskaan edes lähdettyä :)!