Artikkeleita

© Näyttelykoulutus - Mirja Leinikka

Miten koira esitetään?

Kun kaikki muut valmistelut näyttelyä varten on tehty, on aika mennä näyttelykehään ja esittää koira siellä. Ennen kuin astelee kehään oman koiran kanssa, on hyvä käydä katsomassa vaikkapa jossakin muussa näyttelyssä millä tyylillä oman rotuisia koiria esitetään, tapoja kuin on monia.

Koiran voi esittää kyykyssä, seisten, maassa maaten tai jotenkin muuten.
Esittämistapaa määrittää usein koiran koko: pienet koirat esitetään siten, ettei omistaja näytä niiden rinnalla jättiläiseltä – eli kyykyssä koiran tasolla. Keskikokoisille koirille sopii puolikyyry esittämistapa. Suuret koirat voi esittää siten että omistaja seisoo reippaasti pystyssä.

Sillä esittääkö koiran siten että on itse sen kyljenpuoleisella sivulla vai suoraan edessä on väliä - jos koiran esittää siten että on suoraan sen edessä, kannattaa pitää huolta siitä että välimatkaa koiran ja ohjaajan välillä on paljon. Muutoin koiran katsellessa omistajaansa ylöspäin, sen etulinja vääristyy eivätkä kulmaukset tule riittävän hyvin esiin.  Tämä saattaa tietysti vaikuttaa koiran saamaan arvosteluun.

Koira esitetään kehässä liikkeessä aina ohjaajan vasemmalla puolella, ja kehää kierretään siten että koira on kehän sisälaidalla. Tämä siksi että kehässä on tarkoitus esittää koiraa, ei handleria ;) ja tuomari näkee tällä tavoin koiran koko ajan.

Yleensä luokat alkavat siten, että kehäsihteeri kutsuu kaikki samaan luokkaan kuuluvat koirat numerojärjestyksessä seisomaan kehään. Tämän jälkeen tuomari tavallisesti haluaa nähdä kaikki luokkaan kuuluvat koirat liikkeessä voidakseen muodostaa kokonaiskuvan siitä millaisia koiria hän tulee arvostelemaan. Tämän jälkeen koirat

arvostellaan numerojärjestyksessä yksitellen. Jos koiria on luokassa paljon, ja oma vuoro häntäpäässä, voi kehästä poistua odottelemaan omaa vuoroa.

Yksilöarvostelussa tuomari tutkii ensin koiran, tunnustelee sitä joka puolelta, katsoo hampaat ja uroksilta kivekset. Tämän jälkeen tuomari yleensä haluaa katsoa koiran sivu- ja etuliikkeet, ja hän pyytää että koiran kanssa juostaan joko ympyrä tai kolmio, ja näiden jälkeen suora edestakaisin. Järjestys voi myös vaihdella, joten kannattaa kuuliaisesti tehdä juuri ne juoksukuviot joita tuomari nimenomaisesti pyytää.

Kolmiota ja suoraa tehdessä on syytä muistaa, että liikkeitä esitetään tuomarille, eikä juoksua kehässä pyydetä vain juoksemisen vuoksi. Tuomari ei näe koiran etu- ja takaliikkeitä, jos suora juostaan koiran kanssa esimerkiksi poikittain kehän läpi. Suora kannattaa aloittaa siten, että katsoo missä kohdassa tuomari seisoo ja lähtee siitä juoksemaan suoraan eteenpäin. Samoin käännyttäessä takaisinpäin, kannattaa katsoa, että koira juoksee suoraan tuomaria kohti.

Kun tuomari pyytää kolmiota, hän haluaa samalla kertaa nähdä koiran etu-, taka- ja sivuliikkeet. Oikeaoppinen kolmio tehdään siis siten, että ensin juostaan suora poispäin tuomarista (takaliikkeet), sen jälkeen juostaan kolmion sivu jolloin tuomari näkee sivuliikkeet. Lopuksi juostaan suoraan tuomaria kohti, jolloin tuomari näkee koiran etuliikkeet.

Juoksemisten jälkeen tuomari sanelee arvosteluaan sitä kirjoittavalle kehäsihteerille. Vaikka handleria ehkä kovasti kiinnostaisi mitä tuomari koirasta sanoo, kannattaa muistaa että asettelee koiransa seisomaan riittävän kauas tuomarin pöydästä, jotta koiran mittasuhteet tuomarin silmissä eivät vääristy, eikä hänen tarvitse kurkotella nähdäkseen koiraa. Arvostelun voi hakea kehäsihteeriltä kehän päättymisen jälkeen, tai jos koira ei ole päässyt jatkoon, kesken kehää kun näyttää siltä että on riittävän rauhallinen hetki.

© Näyttelykoulutus - Mirja Leinikka

Koiranäyttelyyn ilmoittautuminen

Koiranäyttely-ilmoituksia julkaistaan Koiramme-lehdessä ja Kennelliiton verkkosivuilla. Ilmoittautumiskaavakkeen löytää niinikään Kennelliiton sivuilta, josta sen voi täytettynä tulostaa. Ilmoittautumiskaavake postitetaan yhdessä maksukuitin kanssa näyttelytoimikunnalle. Nykyisin myös netti-ilmoittautumiset ovat ilahduttavassa määrin lisääntyneet.

Koira on mahdollista ilmoittaa moneen eri näyttelyluokkaan. Luokkia on yhteensä 8 ja ne ovat seuraavat:

• • • Pentuluokka (7 - alle 9 kk)
    • Junioriluokka (9 - alle 18 kk)
    • Nuorten luokka (15 - alle 24 kk)
    • Avoin luokka (15 kk - )
    • Käyttöluokka
    • Valioluokka
    • Veteraaniluokka (8 v. - )
    • Kasvattajaluokka

Luokista juniorit, nuoret ja avoimet menevät päällekkäin, joten kannattaa miettiä mihin niistä koiransa ilmoittaa. Joissakin roduissa nuoret koirat häviävät usein pelkästään ikänsä puolesta vanhemmille, joten koiran voi ilmoittaa avoimeen luokkaan jo juniori-ikäisenä, mikäli uskoo että tällainen tapaus voisi omalle kohdalle sattua.

Kansainvälisissä näyttelyissä on jaossa kansainvälisiä sertejä  (= cacib - joista enemmän laatuarvosanoja käsittelevällä sivulla), joita ei junioriluokan koirille jaeta. Jos sellaisesta siis tahtoo mitellä, kannattaa ilmoittaa koira joko nuoriin tai avoimeen luokkaan.

Jos näyttely on jokin voittaja-niminen, ja koira juniori-ikäinen, se kannattaa ilmoittaa junioriluokkaan, jossa on jaossa juniorivoittaja-titteleitä. Voittaja-näyttelyissä jaetaan myös voittaja-titteleitä, joissa juniorit voivat niinikään olla mukana, parhaassa tapauksessa koirasi siis kahmaisee molemmat tittelit itselleen :)

Jos koiran on kerran johonkin luokkaan ilmoittanut, luokkaa ei voi enää myöhemmin vaihtaa. Ainoastaan jos koira on tullut valioksi näyttelyyn ilmoittautumisen jälkeen, se voidaan siirtää valioluokkaan.

Jotta koiran voisi ilmoittaa käyttöluokkaan sillä pitää olla jokin rotuyhdistyksen hyväksymä käyttötulos, mikä tavallisimmin tarkoittaa esimerkiksi jotakin tulosta palveluskoirakokeesta tms.

Noin viikkoa ennen näyttelyä kotiisi postitetaan näyttelynumero ja aikataulut. Näyttelynumero pitää ottaa mukaan näyttelyyn ja teipata se itseensä kiinni ennen kehään menoa :)

Koiranäyttelyyn ei saa viedä näyttelysääntöjen mukaan koiraa, jolla ei ole tatuointia/sirua, jolla on kivesvika, joka on aggressiivinen, eikä narttua jolla on pennut mukana (!) tai joka imettää. Sairasta tai typistettyä koiraa ei myöskään saa viedä näyttelyyn, ja tässä yhteydessä kannattaa myös varmistaa, ettei omaa koiraa ole doupattu, eli tutustua Kennelliiton antidopingsääntöihin.

© Näyttelykoulutus - Mirja Leinikka

Koiranäyttelyt – miksi niitä pidetään?

Koiranäyttelyiden perimmäinen tarkoitus on edistää koirarotujen jalostus- ja kasvatustyötä, mutta näyttelyihin voi mennä myös oman koiran kanssa ihan harrastusmielessä. Näyttelytoiminta on mukaansatempaava harrastus, jonka huomaat viimeistään silloin kun heräät viikonloppuaamuna kukonlaulun aikaan ajamaan satoja kilometrejä jonnekin peräkylän urheilukentälle esittämään koiraasi :)

Näyttelyissä koirarotuja arvioidaan rotumääritelmien mukaan. Oman koirasi rotumääritelmän löydät helpoiten omasta rotuyhdistyksestäsi tai -järjestöstä – useimmat näistä ovat julkaisseet rotumääritelmät omilla kotisivuillaan. Kannattaa tutustua myös yhdistysten tekemiin jalostuksen tavoiteohjelmiin, joista selviää mihin suuntaan rotua halutaan jalostaa – ja mitä siis näyttelyissä mahdollisesti voidaan painottaa. Jalostuksen tavoiteohjelmasta selviää myös tavallisesti se, millaisia näyttelytuloksia koiralta edellytetään jotta sitä voitaisiin käyttää rodun jalostukseen.

Kolmas - vaan ei suinkaan vähäisin – tarkoitus koiranäyttelyiden järjestämiselle on ruusukkeiden, pokaalien ja titteleiden hankkiminen. Kukapa nyt ei olisi onnellinen kotinsa seinälle kiinnitetyistä ruusukekokoelmista, tai takan päälle kootuista pokaaleista, joita voi esitellä kylään saapuville vieraille :) Kun koira saavuttaa jonkin tittelin, tämä arvonimi lisätään sen virallisen nimen eteen, ja se kirjataan myös ilmoitettaessa koiraa esimerkiksi seuraaviin näyttelyihin.

Jos koira on onnistunut ansaitsemaan jonkin tittelin, tätä titteliä kannattaa myös käyttää ja esitellä sekä kotioloissakin että muualla. Koiraa voi kutsua tulemaan luokse esimerkiksi nimellä ”Suomen muotovalio Murre tänne!”, eri asia on sitten ymmärtääkö hauva mitä tällä ajat takaa :)

© Näyttelykoulutus - Mirja Leinikka

Laatuarvosanat – mitä ne tarkoittavat?

Koiralle jaetaan kehässä nauhoja, jotka merkitsevät laatuarvosanaa – siis sitä miten hyvin koira rotumääritelmää vastaa.

Laatuarvosanoja on kuusi, ja ne ovat seuraavat:

•  
  • erinomainen – vaaleanpunainen
  • erittäin hyvä – punainen
  • hyvä – sininen
  • tyydyttävä – keltainen
  • hylkäävä – harmaa
  • ei voida arvostella – ruskea

Tavallisimmin tuomarit jakavat arvosteluita skaalalla erinomaisesta hyvään. Jotkut tuomarit ovat tiukempia, ja ottavat käyttöönsä myös tyydyttävän arvosanan. Hylkääviä ja ei voida arvostella –arvosanoja näkee harvemmin. Näyttelysääntöjen mukaan arvosanat merkitsevät seuraavia asioita:

•  
  • ERINOMAINEN, ERI (sertifikaatin arvoinen) voidaan antaa koiralle, joka on hyvin lähellä rotumääritelmän ihannetta, joka esitetään erinomaisessa kunnossa, jolla on harmoninen, tasapainoinen luonne, joka on korkealuokkainen ja joka on olemukseltaan erinomainen. Sen ulkomuodolliset ansiot ovat suuret ja virheet vähäiset ja sen tulee omata sukupuolelleen tyypilliset piirteet.
    
    
  • ERITTÄIN HYVÄ, EH voidaan antaa koiralle, joka omaa rodulle tyypilliset piirteet, jolla on tasapainoinen rakenne, ja joka on hyvässä kunnossa. Muutama vähäinen virhe voidaan sallia, mutta ei rakenteellisia virheitä. Tämä laatumaininta voidaan antaa vain tasokkaalle koiralle.
    
    
  • HYVÄ, H annetaan koiralle, joka on rodulleen tyypillinen, mutta sillä on selkeitä virheitä.
    
    
  • TYYDYTTÄVÄ, T tulee antaa koiralle, joka vastaa rotuaan ilman yleisesti hyväksyttyjä rodun piirteitä, tai jonka fyysisessä kunnossa on toivomisen varaa.
    
    
  • HYLÄTTY tulee antaa koiralle, joka ei rakenteeltaan vastaa rotumääritelmää, jonka käytös ei ole rotumääritelmän mukainen tai se on selvästi vihainen, jolla on kivespuutos, hammaspuutoksia tai poikkeavuutta purennassa tai leuoissa, jonka väritys tai karvapeite on puutteellinen tai joka osoittaa selvästi merkkejä albinismista. Tämä laatumaininta voidaan antaa myös koiralle, jolla on niin vähän rodun ominaispiirteitä, että se ei vaikuta terveeltä. Sen lisäksi se voidaan antaa koiralle, jolla on rotumääritelmän vastainen hylkäävä virhe.
    
    
  • EI VOIDA ARVOSTELLA, EVA Tämä maininta annetaan koiralle, joka ei liiku, hyppii jatkuvasti esittäjänsä ympärillä tai pyrkii ulos kehästä, jonka liikkeitä on mahdoton arvostella tai jos koira jatkuvasti välttelee tuomarin käsittelyä ja tekee mahdottomaksi tarkastaa purennan ja hampaat, rakenteen, hännän tai kivekset, tai jos on havaittavissa jälkiä toimenpiteistä tai käsittelystä, jotka näyttävät vilpin yritykseltä tai tuomarilla on syytä epäillä, että koiralla olevaa vikaa on korjailtu (esim. silmäluomia, korvia tai häntää). Syy, miksi koiraa ei voida arvostella on kirjattava arvosteluun.

Kun valitaan kunkin kilpailuluokan neljän parhaan koiran järjestystä, tuota järjestystä merkitään puolestaan seuraavasti:

•  
  • 1, punainen
  • 2, sininen
  • 3, keltainen
  • 4, vihreä

Kilpailuluokassa jaettavien sertifikaattien ym.den värit ovat puolestaan seuraavia:

•  
  • sertifikaatti – sinivalkoinen
  • varasertifikaatti- vaaleansininen
  • CACIB – valkoinen
  • vara-CACIB – oranssi
  • ROP – punakeltainen
  • VSP – valkovihreä
  • kunniapalkinto – liila

Näin ollen koiran saavuttama näyttelytulos voisi olla vaikkapa seuraavanlainen: NUO ERI (nuorten luokan erinomainen laatuarvosana), NUK 1 (nuorten kilpailuluokan ensimmäinen sija), PU 2 (toisiksi paras uros), SERT (sertifikaatti).

Koirasta tulee Suomen muotovalio kun se on saanut näyttelyistä kolme sertiä (sertifikaattia), joista yhden se on saavuttanut yli kahden vuoden ikäisenä. Ennen kahden vuoden ikää koira voi ottaa toki vastaan niin monta sertiä kuin sille myönnetään, mutta vasta serti kahden ikävuoden jälkeen tekee koirasta valion.
 
Kun koira on muotovalio Suomessa, siitä tulee automaattisesti myös jonkin muun maan valio, kun se saa jossakin ulkomaisessa näyttelyssä yhden sertin (joissakin roduissa saatetaan tosin vaatia käyttöroduilta käyttötuloksia).

Kun koira on kerännyt neljä kansainvälistä sertifikaattia (cacibia), joista kaksi se on saanut ulkomailta, siitä tulee kansainvälinen muotovalio.

Jos koira voittaa esimerkiksi Suomessa vuosittain järjestettävässä Voittaja-näyttelyssä junioriluokan, se saa tittelin JV-vuosiluku, siis esimerkiksi JV-07. Vastaavasti taas rotunsa paras ja vastakkaisen sukupuolen parhaalle myönnettäisiin V-07 –titteli.

© Näyttelykoulutus - Mirja Leinikka

Näyttelykehän tapahtumien kulku

Näyttelyssä koirat esitetään luokittain, siten että pentuluokan koirat, urokset ja nartut, esitetään ensin. Sen jälkeen esitetään kaikki urokset luokittain läpi nuorimmasta vanhimpaan, jonka jälkeen on narttujen vuoro. Koirien esitysjärjestyksen voi helposti todeta näyttelyluettelosta, jonka voi ostaa näyttelypaikalta.

Kehäsihteerit kutsuvat koirat numerojärjestyksessä arvosteltaviksi. Tavallisesti kehäsihteerit kutsuvat koko luokan, esimerkiksi junioriluokan urokset, kaikki kehään, jonka jälkeen alkaa yksilöarvostelu. Kehäsihteeriä kannattaa kuunnella, jotta tietää missä ollaan menossa.

Kustakin luokasta valitaan neljä parasta koiraa. Laatuarvosanan erinomainen saaneet koirat jatkavat paras uros tai paras narttu kehään, jossa valitaan kaikkien urosten ja narttujen neljä parasta koiraa. Näille koirille jaetaan sertejä ja varasertejä, sekä kansainvälisissä näyttelyissä kansainvälisiä sertejä, eli cacibeja. Jos olet koirasi kanssa paras uros tai paras narttu-kehässä, muista aina onnitella voittajaa, tai jos itse olet voittaja, onnittele muille sijoille sijoittuneita.

Paras uros ja paras narttu jatkavat vielä rotunsa paras-kehään, jossa näistä kahdesta valitaan rotunsa paras edustaja sekä vastakkaisen sukupuolen paras koira. Rotunsa paras jatkaa ryhmäkehiin.

Jos olet päässyt ryhmäkehään, sinne kokoontuvat kaikki oman koirasi kanssa samaan ryhmään kuuluvat rotunsa parhaat koirat. Koirarodut on jaettu kymmeneen eri ryhmään:

• Ryhmä 1, Lammas- ja karjakoirat
• Ryhmä 2, Pinserit, snautserit, molossityypiset ja sveitsinpaimenkoirat
• Ryhmä 3, Terrierit
• Ryhmä 4, Mäyräkoirat
• Ryhmä 5, Pystykorvat ja alkukantaiset koirat
• Ryhmä 6, Ajavat ja jäljestävät koirat
• Ryhmä 7, Kanakoirat
• Ryhmä 8, Noutajat, ylösajavat koirat ja vesikoirat
• Ryhmä 9, Seurakoirat ja kääpiökoirat
• Ryhmä 10, Vinttikoirat

Yhdestä koiraroturyhmästä valitaan neljä parasta koiraa, jotka saavat näin ryhmäsijoituksen. Ryhmän ykköseksi valittu jatkaa best in show –kehään, jossa valitaan kaikista ryhmien ykkösistä koko näyttelyn neljä kauneinta koiraa. Best in show-kehät tavallisesti huipentavat näyttelypäivän(t) ja jaossa on muhkeita palkintoja, joten tätä kehää kannattaa joskus käydä seuraamassa, vaikka sinne ei itse oman koiran kanssa olisikaan pääsyt.

© Näyttelykoulutus - Mirja Leinikka

Menisinkö koiranäyttelyyn?

Mikäli omistat jonkin rotuisen koiran ja koiranäyttelytoiminta kiinnostaa edes hiukkasen, kannattaa ehdottomasti miettiä näyttelyihin osallistumista!

Koiranäyttelyt pitävät osallistujamäärillään koiraharrastuslajien ykköspaikkaa, joten joukkoon mahtuu mukaan monia ensikertalaisia kuin kokeneempia konkareitakin.

Näyttelyissä tapaa monenkarvaisten koirien lisäksi myös monenkirjavia omistajia, joten mahdollisuus oman tuttavapiirin laajenemiseen tai maailmankatsomuksen avartumiseen on erinomainen :)

Näyttelyt ovat hyvä paikka totuttaa oma koira tilanteisiin, joissa on runsaasti hälinää, paljon ihmisiä ja muita koiria.

Itselleen kannattaa varata näyttelyvarusteiksi mukaan rehti ja reipas asenne, sekä pilkettä silmäkulmaan – pohjimmiltaan touhussa on kuitenkin kyse sinun ja koirasi välisestä yhteisestä iloisesta harrastuksesta :)

© Näyttelykoulutus - Mirja Leinikka

Mitä tuomari koirasta katsoo?

Näyttelyissä tuomarin tehtävänä on verrata koiraa rotumääritelmään, ja päättää miten hyvin koira tätä määritelmää vastaa. Eri tuomarit tulkitsevat rotumääritelmää kuitenkin eri tavoin, esimerkiksi lyhyt kuono voi tarkoittaa tuomareille eri asioita ja myös jotkut tuomarit painottavat jotakin ominaisuutta toisia enemmän.

Ei siis kannata lannistua, jos oman koiran näyttelyarvostelut ovat kirjavia erinomaisesta vähemmän hyvään – useat koirat saavat näyttelyuransa aikana monenlaisia arvosteluita. Yhtenä viikonloppuna näyttelyn kauneimmaksi valittu koira saattaa seuraavana olla rotunsa edustajien häntäpäässä, tämä kuuluu näyttelyiden luonteeseen, eikä siitä ole syytä suuremmin huolestua.

Toisaalta taas jos jokainen tuomari jatkuvasti huomauttaa esimerkiksi jostakin viasta tai kehuu jostakin asiasta, lienee todennäköistä että koiralla tosiaan on mainittu ominaisuus.

Muutoin tuomari katsoo kehässä jonkin verran koiran käytöstä (lähinnä arkuutta tai aggressiivisuutta), koiran liikkeitä, rakennetta, hampaita ja uroksilta hän kokeilee että kivekset ovat tallella.

© Näyttelykoulutus - Mirja Leinikka

Miten koira (ja ohjaaja) valmistellaan näyttelyyn?

Ennen näyttelyyn menoa koira kannattaa valmistella koitosta varten. Ohjaajakin, eli näyttelykielellä handleri, on syytä valmistella kehää varten lähes samoin toimenpitein kuin koira :)

Koira kannattaa pestä ja föönata. Myös handlerin pesu ja föönaus on suositeltavaa :)

Föönaaminen onnistuu joko ihan tavallisella hiustenkuivaimella, tai sitten koiria varten erikseen kehitetyillä koirafööneillä (föönejä voi ostaa mm. Vaasan eläinkeskuksesta). Koiran voi toki jättää myös pesemättä tai föönaamatta jos siltä tuntuu. Kannattaa huomioida että etenkin runsaskarvaisilla roduilla turkin laskeutumiseen kuluu jonkin verran aikaa, joten pesu kannattaa suorittaa riittävän ajoissa ennen näyttelyä.

Koiran voi pestä normaaleilla koirashampoilla ja hoitoaineilla, mutta turkkiin ei saa laittaa pesun jälkeen antidoping-sääntöjen mukaan mitään tököttejä (ei lakkaa, geeliä, muotovaahtoa tai muuta ;).

Pesun ja föönauksen lisäksi turkkirotuiset koirat trimmataan. Muiden rotujen osalta riittää usein turkin harjaus ja selvittäminen.

Koiran kynnet kannattaa leikata ja trimmaamattomiltakin roduilta siistiä esimerkiksi tassu- tai korvakarvoja.

Koira tarvitsee näyttelyissä myös talutinta ja kaulapantaa, valjaissa koiraa ei kehään kannata viedä, koska tarkoitus on että tuomari voi arvostella koiran rakennetta ilman häiritseviä tekijöitä. Fleksi ei myöskään ole suositeltava näyttelytalutin eikä joustava nk. vetohihna.

Ylipäätään koiralla kannattaa kehässä käyttää sekä sen hallitsemisen helpottamiseksi, että esteettömän esiintymisen varmistamiseksi ohutta kaulapantaa, ja koiran väriin sopivaa lyhyttä seisinkiä. Suuria rotuja varten löytyy järeitä seisinkejä, pienemmille roduille riittää hyvin ohut hihna. Ylipäätään näyttelytaluttimen ei tarvitse olla millään rodulla kovin pitkä, sillä kehässä ei olla lenkillä vaan esiintymässä:)

Koska näyttelymaksut ovat nykyisin melko korkeita, kannattaa koiraa hiukan myös valmentaa näyttelykehän tapahtumiin, jotta se olisi jo jonkin verran tottunut kehässä tapahtuviin asioihin. Koira kannattaa totuttaa sihen, että vieras ihminen kopeloi koiraa, katsoo sen hampaat ja uroksilta kokeilee kivekset. Kopelointia varten koiralle voi myös opettaa käskysanan, josta se tietää mitä tuleman pitää.

Koiran tulisi kehässä ravata, ei laukata, pomppia tai vetää omistajaansa kumoon, joten siistiä juoksukäyttäytymistä on syytä myös harjoitella. Pentuluokissa pomppimista sallitaan ylempiä luokkia enemmän, joten ei kannata vaipua epätoivoon mikäli omalle koiralle sattuisikin hauskempi pomppimispäivä juuri näyttelypäiväksi.

Juoksuharjoituksissa on tärkeää muistaa, ettei handlerin tarvitse yrittää olla uusi sadan metrin pikamatkatähti, useimmat koirarodut pääsevät näyttämään liikkeitään vähemmälläkin vauhdilla.

Ryhmässä juokseminen on oma taiteenlajinsa, jota voi harjoitella esimerkiksi näyttelykursseilla tai leikkimielisessä match show:ssa. Ryhmässä juostessa on tärkeää, että pitää edellä kulkevaan riittävän, noin muutaman metrin välimatkan ja tarvittaessa kuroo matkaa kiinni joko kehän sisäpuolella kulkemalla tai lisää sitä suuntaamalla omaa kulkuaan ulospäin.

Ohjaajalle on hyvä valita näyttelypäiväksi ylle siistit vaatteet, joissa on taskut makupaloja varten. Koska kyse on näyttelyistä, ohjaajalla on lupa ainakin näytellä voittajaa jo ennen kehää :) Kannattaa mennä kehään sillä asenteella, että hallitsee homman, vaikka näin ei olisikaan. Voittaja-asenne vaikuttaa nimittäin ainakin omaan koiraasi. Omalla ulkoasulla voi myös yrittää viestiä olevansa loistava handleri tai kasvattaja, tosin jakkupuvun ja korkokenkien kanssa ei ehkä kannata kehään mennä, jos kyseessä on suurirotuisen koiran ulkonäyttely ja kehässä olisi tarkoitus juosta paljon :)